Tiedusteluvalvontavaltuutettu antoi valtiovarainministeriölle lausunnon Tullin rikostiedustelua koskevasta täydentävästä hallituksen esitysluonnoksesta (uhkaperusteinen rikostiedustelu)
Asia:
VN/24322/2026
Antopäivä:
14.09.2026
Annoin 24.2.2026 lausuntoni poliisin rikostiedustelua koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta, 3.6.2026 lausuntoni Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta ja 24.6.2026 lausuntoni Tullin rikostiedustelua koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta sekä 16.6.2026 lausuntoni poliisin rikostiedustelua koskevasta täydentävästä hallituksen esitysluonnoksesta ja 26.8.2026 lausuntoni Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevasta täydentävästä hallituksen esitysluonnoksesta. Poliisin rikostiedustelua koskeva hallituksen esitys HE 121/2026 vp ja Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskeva hallituksen esitys HE 140/2026 vp ovat eduskunnan käsiteltävänä. Totean Tullin rikostiedustelua koskevan täydentävän hallituksen esitysluonnoksen osalta seuraavan:
Sijaintitiedon hankkiminen
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun ehdotetaan lisättäväksi sijaintitiedon hankkimista koskevat säännökset. Sijaintitiedon hankkiminen mainittaisiin myös rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun rikostiedustelukeinoja koskevassa säännöksessä.
Sijaintitiedon hankkimisen tarkoituksena olisi henkilön tai esineen paikantaminen tai seuraaminen. Sijaintitiedolla tarkoitettaisiin viestintäverkosta, telepäätelaitteesta tai tietoyhteiskunnan palvelun tarjoamisen yhteydessä kerättävää tai käsiteltävää tietoa, joka ilmaisee teleosoitteen, telepäätelaitteen tai tietyn yksilöivän tunnisteen sijainnin. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun ja pakkokeinolain 10 luvun mukaan sijaintitiedon hankkimista koskeva päätösvalta olisi jaettu toimivaltuuden käytön keston ja ajoituksen perusteella tuomioistuimen ja pidättämiseen oikeutetun virkamiehen kesken. Sijaintitiedon hankkimista koskevassa tuomioistuimen tai pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksessä olisi mainittava henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, tai henkilön ollessa tuntematon toimenpiteen kohteena oleva teleosoite, telepäätelaite tai muu yksilöivä tunniste. Se, onko kohteena oleva henkilö tunnettu vai tuntematon, ei vaikuttaisi päätösvallan jakautumiseen tuomioistuimen ja pidättämiseen oikeutetun virkamiehen kesken. Todettakoon, että pakkokeinolain 10 luvussa olisi perusteltua käyttää ilmaisun henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, sijasta ilmaisua rikoksesta epäilty. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun mukaan sijaintitiedon hankkimisesta päättäisi tuomioistuin. Kaikkiin rikostiedustelukeinoihin sovellettavien säännösten mukaan rikostiedustelukeinoa käyttöä koskevasta vaatimuksesta ja päätöksestä olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena olevan henkilön ollessa tuntematon teleosoite tai telepäätelaite taikka sijaintitiedon hankkimisessa muu yksilöivä tunniste. Toisaalta kaikkiin rikostiedustelukeinoihin sovellettavien säännösten mukaan pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista lukuun ottamatta tilanteita, joissa toimenpiteen kohteena oleva henkilö on tuntematon. Todettakoon, että jos sijaintitiedon hankkimisessa olisi kyse esineen paikantamisesta tai seuraamisesta, sijaintitiedon hankkimista koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä vaikuttaisi olevan perusteltua mainita kyseinen esine.
Viranomaisen tietojen saantiin vaikuttavasta sääntelystä muodostuu moniulotteinen viranomaisen tiedonhankintatoimivaltuuksista ja tiedonsaantioikeuksista koostuva kokonaisuus. Tiedonhankintatoimivaltuuksia käytettäessä tiedot voidaan saada tietojen luovuttajalta tai viranomaisen omin toimin. Viranomaisen tiedonhankintatoimivaltuudeksi muotoiltu toimivaltuus luo viranomaiselle lähtökohtaisesti mahdollisuuden saada tiedot tietojen luovuttajalta eli tietojen luovuttajalle oikeuden luovuttaa tiedot viranomaiselle. Viranomaisen tiedonhankintatoimivaltuus ja tietojen luovuttajan avustamisvelvollisuus luovat yhdessä viranomaiselle oikeuden saada tiedot tietojen luovuttajalta eli tietojen luovuttajalle velvollisuuden luovuttaa tiedot viranomaiselle. Viranomaisen tiedonhankintatoimivaltuuteen perustuvaan oikeuteen hankkia tiedot viranomaisen omin toimin liittyy myös viranomaisen oikeus asentaa tietojen hankkimiseen käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteeseen. Viranomaisen tiedonsaantioikeus luo viranomaiselle oikeuden saada tiedot tietojen luovuttajalta eli tietojen luovuttajalle velvollisuuden luovuttaa tiedot viranomaiselle.
Alun perin toisenlaiseen toimintaympäristöön tarkoitetun sääntelyrakenteen käyttäminen nopeasti kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä on haasteellista. Esimerkiksi esineen, aineen tai omaisuuden taikka henkilön liikkumisen seurantaa on säännelty teknisenä seurantana, jossa esineen, aineen tai omaisuuden liikkumista seurataan kohteeseen erikseen sijoitettavalla tai siinä jo olevalla teknisellä laitteella ja henkilön liikkumista seurataan seurantalaite hänen yllään oleviin vaatteisiin tai mukanaan olevaan esineeseen sijoittamalla. Digitaalisessa toimintaympäristössä asetelmaa monimutkaistaa se, että kohteessa jo oleva tekninen laite voi olla myös telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta ja televalvontaa koskevissa säännöksissä tarkoitettu telepäätelaite taikka teknistä laitetarkkailua koskevissa säännöksissä tarkoitettu tietokone tai muu vastaava tekninen laite. Digitaalisessa toimintaympäristössä voi syntyä tarve uusille toimivaltuuksille ja aikaisempien toimivaltuuksien laajentamiselle. Uusista toimivaltuuksista tai aikaisempien toimivaltuuksien laajentamisesta säädettäessä joudutaan hakemaan tasapainoa toimivaltuussääntelyn teknologianeutraalisuuden ja toimivaltuussääntelyn riittävän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden välillä. Teknologianeutraaliin toimivaltuussääntelyyn voi liittyä haasteita toimivaltuuksien tulkinnanvaraisuuden ja laaja-alaisuuden osalta. Sääntely voi johtaa myös eri tiedonhankintatoimivaltuuksien keskinäiseen päällekkäisyyteen, eri tiedonsaantioikeuksien keskinäiseen päällekkäisyyteen sekä tiedonhankintatoimivaltuuksien ja tiedonsaantioikeuksien keskinäiseen päällekkäisyyteen. Tällöin herää myös kysymys säännösten keskinäisestä soveltamisjärjestyksestä niiden osittaisen päällekkäisyyden tilanteissa.
Sääntelyn tulkintaa ja soveltamista koskevien epäselvyyksien välttämiseksi Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten käytettävissä olevia tiedustelumenetelmiä, ehdotettuja uusia poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevia rikostiedustelukeinoja, poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien käytettävissä olevia salaisia tiedonhankintakeinoja sekä poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien käytettävissä olevia salaisia pakkokeinoja koskevan sääntelyn olisi perusteltua olla esimerkiksi käsitteistöltään yhdenmukaista, ellei erilaiseen sääntelyyn olisi perusteltua syytä.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotetuissa sijaintitiedon hankkimista koskevissa säännöksissä käytetty sijaintiedon käsite vastaisi ilmeisesti osittain pakkokeinolain 10 luvun nykyisessä sijaintitietojen hankkimista epäillyn ja tuomitun tavoittamiseksi koskevassa säännöksessä käytettyä sijaintitiedon käsitettä. Pakkokeinolain 10 luvun kyseinen säännös kattaa kuitenkin vain henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitiedon. Ehdotetuissa sijaintitiedon hankkimista koskevissa säännöksissä käytetty sijaintitiedon käsite olisi sen sijaan sisällöltään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa käytetystä sijaintitiedon käsitteestä poikkeava. Sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa erotetaan toisistaan viesti (viestin sisältö), välitystieto ja sijaintitieto. Välitystietoja käsitellään viestin välittämiseksi ja ne kerätään viestintäverkosta. Välitystiedot voivat olla myös teleosoitteen tai telepäätelaitteen maantieteellisen sijainnin ilmaisevia. Sijaintitietoja käytetään muuhun kuin viestin välittämiseen ja ne voidaan saada viestintäverkosta tai päätelaitteesta. Sijaintitiedot ilmaisevat liittymän tai päätelaitteen maantieteellisen sijainnin. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun lisättäväksi ehdotettujen ja pakkokeinolain 10 luvun nykyisten säännösten mukainen telekuuntelun määritelmä kattaa sekä viestin sisällön että viestiin liittyvät sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitetut välitystiedot. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun ja pakkokeinolain 10 luvun nykyisten säännösten mukainen televalvonnan määritelmä kattaa puolestaan sekä viestiin liittyvät sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitetut välitystiedot että teleosoitteen tai telepäätelaitteen sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitetun sijaintitiedon. Ehdotettu sijaintitiedon hankkiminen voisi näin ollen olla sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitetun sijaintiedon osalta televalvonnan kanssa päällekkäinen toimivaltuus sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen maantieteellisen sijainnin ilmaisevien sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitettujen välitystietojen osalta televalvonnan ja telekuuntelun kanssa päällekkäinen toimivaltuus.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotettujen säännösten mukaisessa sijaintitiedon hankkimisessa voisi olla ilmeisesti kyse paikannettavaan tai seurattavaan henkilöön tai esineeseen liittyvää mobiililaitetta koskevista sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitetuista viestintäpalvelun tarjoajan keräämistä tai käsittelemistä välitystiedoista, lisäarvopalvelun tarjoajan keräämistä tai käsittelemistä sijaintitiedoista taikka tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan sähköisen etäpalvelun toimittamisen yhteydessä keräämistä tai käsittelemistä tiedoista. Viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, joka muodostuu kokonaan tai pääosin viestien siirtämisestä viestintäverkossa. Lisäarvopalvelulla tarkoitetaan palvelua, joka perustuu välitystietojen tai sijaintitietojen käsittelyyn muuta tarkoitusta kuin viestin välittämistä varten. Teleyritys voi toimia sekä viestintäpalvelun että lisäarvopalvelun tarjoajana. Tietoyhteiskunnan palvelulla tarkoitetaan sähköisenä etäpalveluna vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä tavallisesti korvausta vastaan toimitettavaa palvelua. Sähköisen etäpalvelun toimittamisen yhteydessä kerättävät tiedot tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan tietokantaan yhdistyneestä tai yhdistyvästä mobiililaitteesta voivat ilmaista mobiililaitteen maantieteellisen sijainnin. Tietoyhteiskunnan palvelun käsite voi olla käytännössä osin tulkinnanvarainen sekä nopean teknologisen kehityksen myötä syntyvien uudentyyppisten palvelukonseptien ja palveluntarjoajien vuoksi myös vaikeasti ennakoitavasti laajentuva.
Kun rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotettujen säännösten mukainen sijaintitiedon hankkiminen olisi muotoiltu viranomaisen tiedonhankintatoimivaltuudeksi, viranomainen voisi pyytää tiedot ilmeisesti ainakin viestintäpalvelun, lisäarvopalvelun tai tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajilta taikka lähtökohtaisesti hankkia ne myös viranomaisen omin toimin. Sijaintitiedon hankkimista koskevissa säännöksissä ei ehdoteta säädettäväksi, miltä tahoilta viranomaisella olisi oikeus saada tiedot eli millä tahoilla olisi velvollisuus luovuttaa tiedot viranomaiselle.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvussa säädetään viestinnän välittäjän televalvontaan ja teknisen seurannan toimeenpanoon liittyvästä avustamisvelvollisuudesta sekä pakkokeinolain 10 luvussa säädetään ja rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uudessa 3 a luvussa ehdotetaan säädettäväksi viestinnän välittäjän telekuunteluun, televalvontaan ja teknisen seurannan toimeenpanoon liittyvästä avustamisvelvollisuudesta. Sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa säädetään teleyritysten osalta viranomaisen telekuunteluoikeuden mahdollistavan toimenpiteen tekemisestä.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvussa ja pakkokeinolain 10 luvussa säädetään tietojen hankkimiseen käytettävän laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamisesta toimenpiteen kohteeseen teknisen tarkkailun osalta. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uudessa 3 a luvussa ehdotetaan säädettäväksi tietojen hankkimiseen käytettävän laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamisesta toimenpiteen kohteeseen telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta, televalvonnan ja teknisen tarkkailun osalta.
Tiedonsaantioikeuksien osalta rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa säädetään toisaalta tullirikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi tarpeellisten tietojen saannista yksityiseltä tai julkiselta yhteisöltä taikka henkilöltä sekä toisaalta tullirikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi tarpeellisten teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöivien tietojen saannista teleyritykseltä tai yhteisötilaajalta. Säännösten 1.10.2026 lukien voimaan tulevien muutosten myötä tietojen saannille asetetaan tarpeellisuusvaatimuksen sijasta välttämättömyysvaatimus, tietojen yksityiseltä tai julkiselta yhteisöltä taikka henkilöltä saanti laajenee kattamaan myös tietojen säätiöltä saannin sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöivien tietojen teleyritykseltä tai yhteisötilaajalta saanti laajenee kattamaan tietojen myös muulta viestinnän välittäjältä ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalta saannin ja myös palvelun käyttäjän tai tilaajan tunnistamiseksi tarvittavien tietojen saannin. Muutetuissa säännöksissä käytetään ilmaisun tullirikoksen estäminen sijasta ilmaisua tullirikoksen ennalta estäminen. Rikosten ennalta estäminen voi liittyä sekä rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvussa tarkoitetun kaltaiseen konkreettisten ja yksilöityjen rikosten estämiseen että lain uudessa 3 a luvussa tarkoitetun kaltaiseen vakavan rikollisuuden torjumiseen. Sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa viitataan viranomaisten välitystietoja koskevan tiedonsaantioikeuden osalta muun muassa rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa ja pakkokeinolaissa säädettyyn sekä säädetään teleyritysten osalta tiedon luovutuksesta muun muassa rikosten selvittämiseksi, paljastamiseksi tai estämiseksi.
Yhdistymistietojen hankkiminen
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun ja pakkokeinolain 10 luvun nykyiset tukiasematietojen hankkimista koskevat säännökset ehdotetaan muutettavaksi yhdistymistietojen hankkimista koskeviksi säännöksiksi. Yhdistymistietojen hankkiminen mainittaisiin myös rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun rikostiedustelukeinoja koskevassa säännöksessä.
Yhdistymistietojen hankkimisella tarkoitettaisiin tiedon hankkimista tietyn tukiaseman kautta telejärjestelmään tai tietyssä sijainnissa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan tietokantaan yhdistyneistä tai yhdistyvistä teleosoitteista ja telepäätelaitteista tai yksilöivistä tunnisteista.
Yhdistymistietojen hankkimisessa voisi olla ilmeisesti kyse viestintäpalvelun tarjoajalta tai tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalta saatavista tiedoista tietyssä paikassa tietyllä hetkellä olleista tai olevista mobiililaitteista. Tietoyhteiskunnan palveluina on tässä yhteydessä ilmeisesti pidetty myös lisäarvopalveluita. Viestintäpalvelun tarjoajalta voidaan saada tiedot matkaviestinverkkoon kytketyistä mobiililaitteista ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalta tiedot tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajaan yhteydessä olevista mobiililaitteista. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan tietokantaan kerättävät tiedot voivat koskea telepäätelaitetta, teleosoitetta tai muuta mobiililaitteen tunnistetta.
Kun rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotettujen säännösten mukainen yhdistymistietojen hankkiminen olisi muotoiltu viranomaisen tiedonhankintatoimivaltuudeksi, viranomainen voisi pyytää tiedot ilmeisesti ainakin viestintäpalvelun tai tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajilta taikka lähtökohtaisesti hankkia ne myös viranomaisen omin toimin. Yhdistymistietojen hankkimista koskevissa säännöksissä ei ehdoteta säädettäväksi, miltä tahoilta viranomaisella olisi oikeus saada tiedot eli millä tahoilla olisi velvollisuus luovuttaa tiedot viranomaiselle. Mobiililaitteen maantieteelliseen sijaintiin liittyvä viranomaisen omin toimin toteutettu teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen on oma toimivaltuutensa.
Edellä sijaintitiedon hankkimisen yhteydessä tietoyhteiskunnan palvelun käsitteestä, velvollisuudesta avustaa viranomaista, tietojen hankkimiseen käytettävän laitteen, menetelmän tai ohjelmiston toimenpiteen kohteeseen asentamisesta ja viranomaisen tiedonsaantioikeuksista todettu koskee myös yhdistymistietojen hankkimista.
Paikkatiedustelu
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi paikkatiedustelua koskevat säännökset. Paikkatiedustelu mainittaisiin myös rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun rikostiedustelukeinoja koskevassa säännöksessä. Paikkatiedustelua koskeva sääntely muistuttaisi jossakin määrin eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotettua salaista kotietsintää, salaista erityistä kotietsintää ja salaista paikanetsintää koskevaa sääntelyä.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun lisättäväksi ehdotetun säännöksen mukaan paikkatiedustelusta päättäisi tuomioistuin, jos se kohdistuu pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan, ja pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi muusta paikkatiedustelusta. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun mukaan tuomioistuin päättäisi paikkatiedustelusta, kun paikkatiedustelu kohdistuu kotirauhan suojaamaan tilaan tai paikkaan, ja pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi muusta kuin kotirauhan suojaamaan tilaan kohdistuvasta paikkatiedustelusta. Todettakoon, että siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua koskevien säännösten mukaisesta paikkatiedustelusta päättää tuomioistuin, jos se kohdistuu kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä tai johon yleinen pääsy on rajoitettu tai estetty paikkatiedustelun toimittamisajankohtana.
Haltuunotto, jäljentäminen ja asiakirjan tarkastelu
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi säännökset paikkatiedusteluun liittyvästä haltuunotosta, jäljentämisestä ja asiakirjan tarkastelusta. Paikkatiedusteluun liittyvä haltuunotto, jäljentäminen ja asiakirjan tarkastelu mainittaisiin myös rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun rikostiedustelukeinoja koskevassa säännöksessä. Paikkatiedusteluun liittyvää haltuunottoa, jäljentämistä ja asiakirjan tarkastelua koskeva sääntely muistuttaisi jossakin määrin eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotettua salaiseen kotietsintään, salaiseen erityiseen kotietsintään ja salaiseen paikanetsintään liittyvää haltuunottoa ja jäljentämistä koskevaa sääntelyä.
Oma kysymyksensä ovat paikkatiedusteluun liittyvästä haltuunotosta, jäljentämisestä ja asiakirjan tarkastelusta säätämisestä mahdollisesti tehtävät vastakohtaispäätelmät muihin tilanteisiin liittyvän haltuunoton, jäljentämisen ja asiakirjan tarkastelun suhteen. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ei sisältyisi säännöksiä paikkatiedusteluun liittymättömästä haltuunotosta, jäljentämisestä ja asiakirjan tarkastelusta. Todettakoon, että siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun yhteydessä sovellettavien jäljentämistä koskevien säännösten soveltamisalaa ei ole rajattu vain paikkatiedusteluun liittyväksi.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun lisättäväksi ehdotettujen säännösten mukaan jäljentämisestä ja asiakirjan tarkastelusta säädetty koskisi myös tietoa, joka on teknisessä laitteessa tai muussa vastaavassa tietojärjestelmässä taikka sen tallennusalustalla (data). Asiakirjasta säädettyä sovellettaisiin myös datan muodossa olevaan asiakirjaan. Samansisältöisesti on säädetty pakkokeinolain 7 luvun takavarikoimisen edellytyksiä koskevassa säännöksessä ja ehdotettu eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp säädettäväksi pakkokeinolain 10 luvun salaiseen kotietsintään, salaiseen erityiseen etsintään ja salaiseen paikanetsintään liittyvän haltuunottamisen ja jäljentämisen edellytyksiä koskevassa säännöksessä. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun lisättynä ehdotetun kaltainen säännös saattaisi kuitenkin antaa harhaanjohtavan kuvan paikkatiedusteluun liittyvien jäljentämisen ja teknisen laitetarkkailun keskinäisestä suhteesta. Samoin kuin toisaalta paikkaan kohdistuvan etsinnän tai laite-etsinnän edellytykset ja toisaalta etsinnällä löydetyn aineiston takavarikoimisen tai jäljentämisen edellytykset on erotettava toisistaan, toisistaan on erotettava myös toisaalta paikkatiedustelun tai teknisen laitetarkkailun edellytykset ja toisaalta paikkatiedustelulla löydetyn aineiston jäljentämisen edellytykset. Tässä yhteydessä toisaalta paikkaan kohdistuva etsintä ja paikkatiedustelu sekä toisaalta laite-etsintä ja tekninen laitetarkkailu rinnastuvat toisiinsa. Täydentävän hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa paikkatiedusteluun liittyvien jäljentämisen ja teknisen laitetarkkailun keskinäistä suhdetta kuvataan sinällään asianmukaisesti muun muassa erottamalla toisistaan paikkatiedustelun piiriin kuuluva teknisen laitteen ulkoinen tarkastelu sekä teknisen laitetarkkailun toimivaltuuden käyttämistä edellyttävä teknisen laitteen sisältämän datan jäljentäminen. Todettakoon, että myös ulkoisia muistilevyjä ja muistitikkuja on pidetty sellaisina tietokoneen tallennusalustoina, joista tietojen hankkiminen edellyttää teknisen laitetarkkailun toimivaltuuden käyttämistä. Oma kysymyksensä on esineen, asiakirjan tai omaisuuden jäljentämisen suhde esimerkiksi paikkatiedustelun yhteydessä tehtävien havaintojen tallentamiseen kameraa tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen.
Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumista koskevat säännökset ehdotetaan muutettavaksi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumista koskeviksi säännöksiksi. Eduskunnan käsiteltävänä olevissa poliisin ja Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä HE 121/2026 vp ja HE 140/2026 vp ehdotetaan rikostiedustelua koskeviin poliisilain uuteen 5 b lukuun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain uuteen 3 a lukuun sisällytettäväksi rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumista koskevat säännökset, mutta niissä ei ehdoteta muutoksia salaisia tiedonhankintakeinoja koskevien poliisilain 5 luvun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumista koskeviin säännöksiin. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuteen 3 a lukuun ei ehdoteta sisällytettäväksi rikollisryhmän tai järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumista koskevia erillisiä säännöksiä, joiden tarpeellisuus onkin tulkinnanvarainen. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp ehdotetaan pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi säännökset järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumisesta Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun mukainen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan osallistuminen liittyisi rikollisryhmän, rikollisjoukon, rikollisverkoston tai muun näihin verrattavissa olevan rikosten toteuttamiseksi muodostetun henkilöiden yhteenliittymän avustamiseen.
Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan osallistuminen liittyisi Tullin itsensä toteutettavissa olevaan yksinomaan tietoverkossa tehtävään peitetoimintaan. Oma kysymyksensä on se, missä määrin säännöksissä tarkoitetun kaltaiset järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan osallistumiseen liittyvät toimenpiteet rajoittuvat pelkästään tietoverkossa tehtävään peitetoimintaan, jos niitä toteutetaan ainakin osittain myös reaaliympäristössä.
Virkamiehen turvaaminen
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun mukaan peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava tullirikostorjunnan tullimies voidaan varustaa kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Alkuperäisessä hallituksen esitysluonnoksessa ja täydentävässä hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun säännöksiä laajennettavaksi kattamaan myös tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava tullirikostorjunnan tullimies ja tullimiehen varustaminen myös seurannan mahdollistavalla teknisellä laitteella. Rikostorjunnasta Tullissa annetun uuteen 3 a lukuun ehdotetaan lisäksi sisällytettäväksi samansisältöiset säännökset.
Myös eduskunnan käsiteltävinä olevissa poliisin ja Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä HE 121/2026 vp ja HE 140/2026 vp ehdotetaan poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevan 5 luvun, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain salaista tiedonhankintaa koskevan 3 luvun ja pakkokeinolain 10 luvun virkamiehen turvaamista koskevia säännöksiä laajennettavaksi kattamaan myös virkamiehen varustaminen seurannan mahdollistavalla teknisellä laitteella. Poliisilain rikostiedustelua koskevaan uuteen 5 b lukuun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain rikostiedustelua koskevaan uuteen 3 a lukuun ehdotetaan lisäksi sisällytettäväksi samansisältöiset säännökset. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp ehdotetaan pakkokeinolain 10 luvun poliisimiehen turvaamista koskeva säännös muutettavaksi poliisimiehen, tullimiehen ja rajavartiomiehen turvaamista koskevaksi säännökseksi. Ehdotettu säännös ei kattaisi edelleenkään virkamiehen varustamista seurannan mahdollistavalla teknisellä laitteella. On tulkinnanvaraista, edellyttäisikö pelkän virkamiehen seurannan mahdollistaminen yleensäkään siitä nimenomaisesti säätämistä, ja epäselvää, mitä vastakohtaispäätelmiä tällaisesta sääntelystä mahdollisesti tehtäisiin viranomaisen virkamiesten muihin tehtäviin ja muiden viranomaisten virkamiehiin liittyvien turvaamistarpeiden osalta.
Osallistuvan tietolähteen käyttö
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevat säännökset. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp ehdotetaan pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi vastaavat säännökset. Osallistuvan tietolähteen käyttö mainittaisiin myös rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun rikostiedustelukeinoja koskevassa säännöksessä.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun ehdotettujen säännösten mukaan osallistuva tietolähde saisi paitsi osana tietolähteen ohjattua käyttöä avustaa Tullin tai esitutkintaviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa rikollisryhmää, rikollisjoukkoa, rikollisverkostoa tai muuta näihin verrattavissa olevaa rikosten toteuttamiseksi muodostettua henkilöiden yhteenliittymää, myös tehdä Tullin tai esitutkintaviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa sellaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat Tullille muun salaisen tiedonhankintakeinon toteuttamisen tai esitutkintaviranomaiselle salaisen pakkokeinon hyödyntämisen. Nämä viittaukset salaisiin tiedonhankintakeinoihin ja salaisiin pakkokeinoihin voisivat perustella tarvetta sisällyttää rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuteen 3 a lukuun osallistuvan tietolähteen käyttöä koskeva erillinen säännös. Todettakoon, että ehdotettujen säännösten mahdollistama tietolähteen ohjattuun käyttöön liittyvä järjestäytyneen rikollisuuden avustaminen ja viranomaisen toimenpiteitä tekemällä avustaminen olisivat sinällään luonteeltaan erilaisia toimintoja. Todettakoon myös, että tietolähteen viranomaiselle luovuttamat tiedot voivat olla sekä viranomaisen tiedonhankinnan kohteena olevaa toimintaa koskevia että viranomaisen tiedonhankintatoiminnan toteuttamista tukevia. Oma kysymyksensä olisivat ohjatun tietolähteen viranomaista toimenpiteitä tekemällä avustamisen sääntelystä mahdollisesti tehtävät vastakohtaispäätelmät muun yksityishenkilön viranomaista erilaisia toimenpiteitä tekemällä avustamisen suhteen.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun lisättäväksi ehdotetun osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevaa esitystä ja suunnitelmaa koskevan säännöksen mukaan osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevassa esityksessä olisi mainittava tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai ryhmä riittävästi yksilöitynä. Lukuun lisättäväksi ehdotetun osallistuvan tietolähteen käytöstä päättämistä koskevan säännöksen mukaan osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevassa päätöksessä olisi puolestaan mainittava henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, ja toimenpiteen kohteena oleva henkilö tai ryhmä riittävästi yksilöitynä. Myös eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotetun osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevaa esitystä ja suunnitelmaa koskevan säännöksen mukaan osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevassa esityksessä olisi mainittava tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai ryhmä riittävästi yksilöitynä. Lukuun lisättäväksi ehdotetussa osallistuvan tietolähteen käytöstä päättämistä ja yhteensovittamista koskevassa säännöksessä ei sen sijaan edellytettäisi nimenomaisesti, että osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevassa päätöksessä mainittaisiin rikoksesta epäilty taikka toimenpiteen kohteena oleva henkilö tai ryhmä.
Tietolähteen turvaaminen
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi tietolähteen turvaamista koskevat säännökset. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 98/2026 vp ehdotetaan pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi vastaavat säännökset. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuteen 3 a lukuun ei ehdoteta sisällytettäväksi tietolähteen turvaamista koskevaa erillistä säännöstä, vaikka tarkoituksena lienee ollut tietolähteen turvaamisen mahdollistaminen myös rikostiedustelun yhteydessä. Kun rikostorjunnasta Tullissa annetun lain salaista tiedonhankintaa koskevan 3 luvun ja rikostiedustelua koskevan uuden 3 a luvun soveltamisalat olisivat erilaiset, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuteen 3 a lukuun voisi olla perusteltua sisällyttää tietolähteen turvaamista koskeva erillinen säännös. Sekä rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun että pakkokeinolain 10 lukuun lisättäviksi ehdotetuissa tietolähteen turvaamista koskevissa säännöksissä viitattaisiin päätösvallan osalta salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettuun pidättämiseen oikeutettuun virkamieheen. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun ja pakkokeinolain 10 lukuun lisättäväksi ehdotetut tietolähteen turvaamista koskevat säännökset kattaisivat myös sellaisen tietolähteen varustamisen seurannan mahdollistavalla teknisellä laitteella, jota on käsitelty edellä virkamiehen turvaamista koskevan sääntelyn osalta.
Rikostiedustelukeinojen käytön edellytykset
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun mukaan suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa ja teknistä katselua ei saisi kohdistaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan. Ehdotettu sääntely vastaisi mainittujen rikostiedustelukeinojen osalta sisällöllisesti rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun nykyistä salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaa sääntelyä. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukua ehdotetaan muutettavaksi siten, että teknistä kuuntelua saataisiin kohdistaa myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan saataisiin kohdistaa myös paikkatiedustelua, jota koskevat säännökset ehdotetaan lisättäväksi rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistettavan teknisen kuuntelun ja paikkatiedustelun käytölle ehdotetaan asetettavaksi tietyt erityiset edellytykset ja tuomioistuimen olisi määrättävä niitä koskevien vaatimusten käsittelyyn julkinen asiamies valvomaan tiedonhankinnan kohteen ja muiden teknisen kuuntelun tai paikkatiedustelun kohteeksi mahdollisesti joutuvien etuja. Oma kysymyksensä olisi julkisen asiamiehen määräämisen tarpeellisuus silloin, kun pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistettavaa teknistä kuuntelua tai paikkatiedustelua käytettäisiin rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun mukaisena rikostiedustelukeinona. Julkisen asiamiehen määräämisen tarpeellisuuteen näissä tilanteissa voisi vaikuttaa se, että alkuperäisen hallituksen esitysluonnoksen ja eduskunnan käsiteltävänä olevien poliisin ja Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevien hallituksen esitysten HE 121/2026 vp ja HE 140/2026 mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla tai hänen määräämällään virkamiehellä olisi oikeus olla läsnä rikostiedustelukeinoa koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä.
Täydentävän hallituksen esitysluonnoksen perustelujen mukaan rikostiedustelukeinojen käytön pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistamisen kiellon rajaaminen koskemaan alkuperäisen hallituksen esitysluonnoksen mukaisen kategorisen kiellon sijasta vain osaa rikostiedustelukeinoista mahdollistaisi tietolähteen ohjatun käytön ja osallistuvan tietolähteen käytön osalta sen, että tietolähde voisi toimia kohdehenkilön asunnossa. Tätä perustellaan täydentävässä hallituksen esitysluonnoksessa sillä, että asumiseen kohdistuvat rajaukset eivät olisi tältä osin perusteltuja, kun tietolähdetoiminta rakentuu keskeisesti tietolähteellä olevien sosiaalisten verkostojen varaan. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan liittyvässä tietolähteen ohjatussa käytössä voisi olla lähtökohtaisesti kyse tietolähteen ohjaamisesta sellaiseen tilaan menemiseen kyseiseen tilaan kohdistuvan tiedonhankinnan tarkoituksessa tai tietolähteen menemisestä sellaiseen tilaan pelkässä tietolähderoolinsa paljastumisen estämisen tarkoituksessa. Tietolähteen ohjaaminen ei saa tarkoittaa viranomaiselta puuttuvan toimivaltuuden kiertämistä tai johtaa vain viranomaiselle kuuluvan toimivaltuuden käyttämiseen yksityishenkilön toimesta. Viranomaiselta puuttuvan toimivaltuuden osalta on kyse viranomaiselta kielletystä ja yksityishenkilölle sallitusta tai yksityishenkilöltäkin kielletystä toiminnasta. Vain viranomaiselle kuuluvan toimivaltuuden osalta on puolestaan kyse viranomaiselle sallitusta ja yksityishenkilöltä kielletystä toiminnasta. Vain viranomaiselle kuuluvan toimivaltuuden käyttämiseen liittyy myös yleisempi kysymys virkatehtävän luonteisen tehtävän yksityishenkilölle antamisen sallittavuudesta. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistettavaan tietolähteen ohjattuun käyttöön liittyen olisi asetelma viranomaiselta puuttuvan toimivaltuuden kiertämisen osalta osin muuttunut kategorisesta rikostiedustelukeinon pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistamisen kiellosta luopumisen jälkeen. Ohjaamalla tietolähde pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan menemiseen kyseiseen tilaan kohdistuvan tiedonhankinnan tarkoituksessa ei saisi kuitenkaan edelleenkään kiertää pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistettavan suunnitelmallisen tarkkailun, peitellyn tiedonhankinnan ja teknisen katselun toimivaltuuden viranomaiselta puuttumista.
Rikostiedustelukeinojen, salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen käyttöä koskeva päätöksentekojärjestelmä
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun ja pakkokeinolain 10 luvun mukaan televalvonnasta päättää tuomioistuin. Televalvontaa koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, tai rikoksesta epäilty taikka henkilön tai epäillyn ollessa tuntematon toimenpiteen kohteena oleva teleosoite tai telepäätelaite. Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista lukuun ottamatta tilanteita, joissa henkilö tai epäilty on tuntematon. Pakkokeinolain 10 luvun mukaan telekuuntelusta ja tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta päättää tuomioistuin. Telekuuntelua ja telekuuntelun sijasta toimitettavaa tietojen hankkimista koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava rikoksesta epäilty tai epäillyn ollessa tuntematon toimenpiteen kohteena oleva teleosoite tai telepäätelaite. Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista lukuun ottamatta tilanteita, joissa epäilty on tuntematon. Alkuperäisessä hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 lukuun lisättäväksi telekuuntelun ja tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta mahdollistavat sekä niihin liittyvää päätöksentekoa koskevat edellä mainittua vastaavat säännökset. Telekuuntelusta ja tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta päättäisi tuomioistuin. Telekuuntelua ja telekuuntelun sijasta toimitettavaa tietojen hankkimista koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä olisi mainittava henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, tai henkilön ollessa tuntematon toimenpiteen kohteena oleva teleosoite tai telepäätelaite. Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista lukuun ottamatta tilanteita, joissa henkilö on tuntematon.
Tuomioistuimen lupaa edellyttävän tiedonhankintatoimivaltuuden käyttöön liittyvä päätöksenteko voi olla yksi- tai kaksivaiheista. Yksivaiheisessa päätöksenteossa tuomioistuin tekee päätöksen tiedonhankintatoimivaltuuden käytöstä ja tiedusteluviranomainen toteuttaa tämän tuomioistuimen päätöksen toimeenpanon. Kaksivaiheisessa päätöksenteossa tuomioistuin tekee päätöksen tiedonhankintatoimivaltuuden käytöstä ja tiedusteluviranomainen tekee osana tämän tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoa oman tuomioistuimen päätöstä tarkentavan päätöksensä ja toteuttaa tuomioistuimen päätöksen ja oman päätöksensä toimeenpanon. Telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta ja televalvonnan osalta yksivaiheinen päätöksenteko liittyy tuomioistuimen teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevaan päätökseen sekä kaksivaiheinen päätöksenteko tuomioistuimen henkilöä koskevaan päätökseen ja tämän päätöksen toimeenpanoon liittyvään tätä päätöstä tarkentavaan tiedusteluviranomaisen henkilön käyttämää teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevaan päätökseen.
Tuomioistuimen voisi olla tarpeen tehdä telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta ja televalvonnan käytön edellytysten täyttymisen arvioinnin yhteydessä teleosoite- tai telepäätelaitekohtaista arviointia paitsi sellaisessa edellä mainittujen säännösten mukaisessa tilanteessa, jossa tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö on tuntematon, myös sellaisessa tilanteessa, jossa samaa teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttävät useat tiedonhankinnan kohteina olevat tunnetut henkilöt, teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttävät säännönmukaisesti myös täysin sivulliset henkilöt taikka teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttää tekninen laite. Samaa teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttävän usean tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön tilanteessa vaihtoehtona olisi henkilöä koskevan tuomioistuimen päätöksen tekeminen kunkin tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön osalta. Näkemykseni mukaan henkilöä koskevan tuomioistuimen päätöksen piiriin kuuluvat kyseisen henkilön viestinnässään käyttämät teleosoitteet ja telepäätelaitteet, jolloin tiedonhankinta kohdistetaan edellä mainittujen telekuuntelua koskevien säännösten mukaisesti kyseiseltä henkilöltä lähtöisin oleviin tai hänelle tarkoitettuihin viesteihin. Teleosoite- tai telepäätelaitekohtainen tuomioistuimen päätös on sen sijaan perusteltu teknisen laitteen käyttämään teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen eli tekniseltä laitteelta lähtöiseen oleviin tai sille tarkoitettuihin viesteihin kohdistettavan tiedonhankinnan yhteydessä myös silloin, kun kyseinen tekninen laite itsessään on tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön käyttämä. Tekniseltä laitteelta lähtöisin olevat tai sille tarkoitetut viestit voivat olla teknisen laitteen ja henkilön välisiä viestejä teknisen laitteen suunnasta tarkasteltuna tai teknisten laitteiden välisiä viestejä. Teknisen laitteen luonteesta riippuen voi olla eroa siinä, kuinka tärkeitä tietyn teknisen laitteen käyttämään teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen kohdistettavalla tiedonhankinnalla saatavat tiedot olisivat tiedonhankinnan tarkoituksen kannalta sekä kuinka syvälle niitä hankkimalla puututtaisiin perusoikeuksiin ja kuinka suuri sivullisia koskevien ja muiden tiedonhankinnan tarkoituksen kannalta tarpeettomien tietojen kertymisen riski niiden hankkimiseen liittyisi. Tällaiset teleosoite- tai telepäätelaitekohtaiset seikat voisivat vaikuttaa muissakin edellä mainituissa tilanteissa telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta ja televalvonnan käytön edellytysten täyttymisen arviointiin.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uudessa 3 a luvussa ei ehdoteta säädettäväksi rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan vaatimuksen ja päätöksen sisällöstä rikostiedustelukeinokohtaisesti, vaan muun muassa rikostiedustelukeinojen käyttöön liittyvien tiedonhankintatoimenpiteiden kohdistamisperusteet olisi koottu kaikkien rikostiedustelukeinojen käytön osalta samoihin säännöksiin. Tällaista sääntelytapaa käytettäessä voisi joissakin tilanteissa olla epäselvää, mitkä tiedonhankintatoimenpiteiden kohdistamisperusteet olisivat käytettävissä minkäkin rikostiedustelukeinon käytön yhteydessä.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain uuden 3 a luvun mukaan telekuuntelusta, tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta ja televalvonnasta päättäisi tuomioistuin. Tuomioistuin päättäisi myös toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista tilanteissa, joissa toimenpiteen kohteena oleva henkilö on tuntematon. Pidättämiseen oikeutettu tullimies päättäisi toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista lukuun ottamatta tilanteita, joissa toimenpiteen kohteena oleva henkilö on tuntematon. Kaikkiin rikostiedustelukeinoihin sovellettavien säännösten mukaan rikostiedustelukeinon käyttöä koskevasta vaatimuksesta ja päätöksestä olisi käytävä ilmi kohteena olevan henkilön ollessa tuntematon teleosoite tai telepäätelaite.
Tuomioistuimen lupaa edellyttävien rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevan päätöksenteon yksi- tai kaksivaiheisuus vaikuttaisi myös tiedusteluvalvontavaltuutetun rooliin tällaisten rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevien päätösten tekemisen ja toimeenpanon lainmukaisuuden valvonnassa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi puuttua tuomioistuimen päätökseen kantelemalla käräjäoikeuden päätöksestä tai valittamalla hovioikeuden päätöksestä tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta, perus- ja ihmisoikeuksien tiedustelutoiminnassa toteutumista tai oikeusturvan tiedustelutoiminnassa toteutumista ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä koskevilla perusteilla. Perus- ja ihmisoikeuksien tiedustelutoiminnassa toteutumista tukee perusoikeusmyönteinen lain tulkinta ja soveltaminen. Oikeusturvan tiedustelutoiminnassa toteutumista ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä tukevat puolestaan tuomioistuinten päätösten selkeys ja oikeuskäytännön yhtenäisyys. Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi puuttua tiedusteluviranomaisen toteuttamaan tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoon antamalla tiedusteluviranomaiselle tiedonhankintatoimivaltuuden käytön keskeyttämistä tai lopettamista koskevan määräyksen, jos tiedusteluvalvontavaltuutettu katsoo tiedusteluviranomaisen toimeenpanevan tuomioistuimen päätöstä lainvastaisella tavalla. Kun tiedonhankintatoimivaltuuden käyttö perustuu tuomioistuimen päätökseen, tiedusteluvalvontavaltuutetun antama määräys on väliaikainen ja se on saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos tiedonhankintatoimivaltuuden käyttö on selvästi tuomioistuimen päätökseen perustumatonta, tiedusteluvalvontavaltuutetun antama määräys on lopullinen eli tällaisen määräyksen osalta ei ole säädetty sen tuomioistuimen käsiteltäväksi saattamisesta. Tiedonhankintatoimivaltuuden käyttö on selvästi tuomioistuimen päätökseen perustumatonta esimerkiksi silloin, jos tiedonhankintatoimivaltuutta käytettäessä poiketaan tuomioistuimen antaman luvan voimassaoloajasta. Kun tiedusteluvalvontavaltuutettu puuttuu tiedonhankintatoimivaltuuksien käyttöä koskevien päätösten tekemiseen tai toimeenpanoon, kyse voi olla lain tulkintaan liittyvistä oikeuskysymyksiä koskevista näkemyseroista taikka lain soveltamiseen liittyvistä oikeus- tai tosiasiakysymyksiä koskevista näkemyseroista tuomioistuimen ja tiedusteluvalvontavaltuutetun tai tiedusteluviranomaisen ja tiedusteluvalvontavaltuutetun välillä. Telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta ja televalvonnan osalta päätösten tekemiseen liittyvät tosiasiakysymykset voivat koskea riittävää näyttöä siitä, että tuomioistuimen henkilöä koskevan päätöksen mukainen henkilö tai tuomioistuimen teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevan päätöksen mukainen teleosoite tai telepäätelaite liittyy tiedonhankinnan kohteena olevaan toimintaan, sekä riittävää näyttöä siitä, että tuomioistuimen henkilöä koskevaa päätöstä tarkentavan tiedusteluviranomaisen teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevan päätöksen mukainen teleosoite tai telepäätelaite on henkilön hallussa oleva tai tämän oletettavasti muuten käyttämä. Päätösten tekemiseen liittyvät oikeuskysymykset voivat koskea sitä, kohdistuuko tuomioistuimen henkilöä koskevaa päätöstä tarkentavan tiedusteluviranomaisen teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevan päätöksen mukainen tiedonhankinta henkilöltä lähtöisin oleviin tai tälle tarkoitettuihin viesteihin (vrt. edellä mainitut henkilön käyttämältä tekniseltä laitteelta lähtöisin olevat tai sille tarkoitetut viestit). Päätösten toimeenpanoon liittyvät tosiasiakysymykset voivat koskea sitä, onko edelleenkin riittävää näyttöä siitä, että tuomioistuimen henkilöä koskevan päätöksen mukainen henkilö tai tuomioistuimen teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevan päätöksen mukainen teleosoite tai telepäätelaite liittyy tiedonhankinnan kohteena olevaan toimintaan, sekä sitä, onko edelleenkin riittävää näyttöä siitä, että tuomioistuimen henkilöä koskevaa päätöstä tarkentavan tiedusteluviranomaisen teleosoitetta tai telepäätelaitetta koskevan päätöksen mukainen teleosoite tai telepäätelaite on henkilön hallussa oleva tai tämän oletettavasti muuten käyttämä.
Hakonen Kimmo
tiedusteluvalvontavaltuutettu