Lausunto eduskunnan puolustusvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi

Kasittelen seuraavassa tarkemmin kysymyksia, jotka sivuavat siviili- ja sotilastieduste-lutoiminnan laillisuusvalvojan tehtavaani. Esitan kuitenkin ensin eraita rikostorjuntatoi-minnan organisoimiseen seka rikostorjuntatoimintaa ja siviili- ja sotilastiedustelutoimin-taa koskevan saantelykokonaisuuden johdonmukaisuuteen liittyvia yleisia huomioita.

Yleista

Rikostorjuntatoiminnan organisointi

Puolustusvoimien rikostorjuntaan liittyvia tehtavia ja toimivaltuuksia on perusteltua ar-vioida osana rikostorjuntatoiminnan kokonaisuutta, jossa yleisviranomaisena toimii po-liisi (kaikki rikokset) seka erityisviranomaisina toimivat Tulli (tullirikokset), Rajavartiolai-tos (rajavartiorikokset) ja Puolustusvoimat (sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suo-meen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvat rikokset). Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on lisaksi niiden oman henkilostonsa (tassa asevelvolliset mukaan lukien) rikoksiin liittyva erityisrooli.

Suojelupoliisilla on siviilitiedustelutehtavansa lisaksi kansallista turvallisuutta uhkaa-vien rikosten estamis- ja paljastamistehtava ja sotilastiedusteluviranomaisilla on soti-lastiedustelutehtavansa lisaksi sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdis-tuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaaranta-vaan toimintaan liittyvien rikosten estamis- ja paljastamistehtava. Siviili- ja sotilastie-dustelu voi myos tukea kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten seka sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten ennalta eh-kaisemista. Muilla poliisiyksikoilla on kaikkien rikosten, Tullilla on tullirikosten ja Raja-vartiolaitoksella on rajavartiorikosten estamis-, paljastamis- ja selvittamistehtava. Puo-lustusvoimilla on oman henkilostonsa rikosten selvittamistehtava, mutta ei naiden ri-kosten estamis- ja paljastamistehtavaa. Rajavartiolaitoksella on oman henkilostonsa rikosten estamis-, paljastamis- ja selvittamistehtava. Puolustusvoimien ja Rajavartio-laitoksen rikostorjuntatehtavien piirit eivat ole niiden oman henkilostonsa muiden kuin varsinaisten tai epavarsinaisten sotilasrikosten osalta taysin yhdenmukaisesti maari-teltyja.

Hallituksen esityksessa ehdotetaan Puolustusvoimille (Paaesikunnalle) uutta oman henkilostonsa rikosten estamis- ja paljastamistehtavaa seka siihen liittyvia uusia tie-donhankintatoimivaltuuksia kyseisten rikosten estamiseksi. Paaesikunnalla ei olisi tie-donhankintatoimivaltuuksia tallaisten rikosten paljastamiseksi, mutta se voisi kayttaa tiedollisia toimivaltuuksiaan (oikeuttaan kasitella henkilotietoja) myos tallaisten rikosten paljastamisen tarkoituksessa. Hallituksen esityksessa ehdotetaan lisaksi Puolustusvoi-mille (sotilastiedusteluviranomaiselle) uusia tiedonhankintatoimivaltuuksia sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estamiseksi ja paljastamiseksi.

En ota sinallaan kantaa Puolustusvoimille ehdotetun uuden tehtavan tarkoituksenmu-kaisuuteen rikostorjuntaviranomaisten valisen tehtavien- ja toimivallanjaon kannalta tai Puolustusvoimille ehdotettujen uusien tiedonhankintatoimivaltuuksien tarpeellisuu-teen. Totean kuitenkin yleisella tasolla, etta viranomaisten valisen tehtavien- ja toimi-vallanjaon tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttavat viranomaisten kyvykkyys ja niiden virkamiesten osaaminen. Kyse on muun muassa viranomaisen kaytettavissa olevasta valineistosta ja viranomaisen virkamiesten kasittelemien asioiden maarasta, joka vai-kuttaa virkamiesten kokemuksen karttumiseen. Viranomaisen uusien tehtavien ja toi-mivaltuuksien osalta asianmukainen koulutus ja ohjeistus seka valvonta ovat tarkeita seka viranomaistoiminnan kohdehenkiloiden etta toimintaa harjoittavien virkamiesten oikeusturvan kannalta. Viranomaiselta mahdollisesti puuttuvia toimivaltuuksia voidaan kompensoida viranomaisyhteistyolla, mutta talloinkin on huomioitava se, etta toimival-tuuksia kaytettaessa sisallolliset ja menettelylliset kysymykset kytkeytyvat toisiinsa. Toimivaltuuden kayton perusteiden arvioiminen edellyttaa toimivaltuuden kayton koh-teena olevan toiminnan tuntemusta. Tehtavaa hoitavalla viranomaisella on myos oltava kokonaisvastuu tehtavan hoitamiseen liittyvasta toimivaltuuksien kaytosta.

Hallituksen esityksen perusteluista kay ilmi, etta toisaalta ehdotettu Puolustusvoimien oman henkilostonsa rikosten estamis- ja paljastamistehtava seka toisaalta Puolustus-voimien sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoi-mintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liitty-vien rikosten estamis- ja paljastamistehtava olisi tarkoitus eriyttaa organisatorisesti toi-sistaan, vaikka tama ei ilmenekaan lakitasoisesta saantelysta kovin selkeasti. Sotilaal-lisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaal-lisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten esta-mis- ja paljastamistehtavaa hoitaisivat ”rikostorjuntatehtavaan maaratyt, tehtavaan eri-tyisesti perehtyneet Paaesikunnan virkamiehet”, kaytannossa Paaesikunnan tieduste-luosaston ja sen alaisuudessa toimivan Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen rikostor-juntatehtavaan maaratyt virkamiehet. Muut kuin Paaesikunnan virkamiehet olisivat tata tehtavaa mahdollisesti hoitaessaan Paaesikunnan alaisia (ehdotettu sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskeva laki 97 §). Puolustusvoimien oman henki-lostonsa rikosten estamis- ja paljastamistehtavaa hoitaisivat ”Paaesikunnan rikostor-juntatehtavaan maaratyt virkamiehet”, kaytannossa Paaesikunnan oikeudellisen osas-ton rikostorjuntatehtavaan maaratyt virkamiehet. Tiedustelutoiminnan valvonnasta an-netun lain muutettavaksi ehdotetun 2 §:n (Tiedustelutoiminnan, suojelupoliisin muun toiminnan seka sotilastiedusteluviranomaisen suorittaman rikosten estamisen ja pal-jastamisen valvonta ja valvontatoimielimet) otsikossa kaytettaisiin kuitenkin sotilaalli-sen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaalli-sen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estamis-ja paljastamistoiminnan osalta nimenomaista sotilastiedusteluviranomaisen kasitetta.

Puolustusvoimien rikostorjuntatoimintaa koskeva lainsaadanto

Seka nykyisen etta ehdotetun Puolustusvoimien rikostorjuntatoimintaa koskevan saan-telyn havainnollisuutta heikentaa se, etta jo saantelyn peruskasitetta sotilasrikokset voidaan kayttaa ainakin kolmessa eri merkityksessa. Sotilasrikoksilla voidaan ensiksi-kin tarkoittaa pelkastaan rikoslain sotilasrikoksia koskevassa 45 luvussa rangaistaviksi saadettyja tekoja (varsinaiset sotilasrikokset). Toiseksi sotilasrikoksilla voidaan tarkoit-taa varsinaisten sotilasrikosten lisaksi sotilasoikeudenkayntilain 2 §:n 2 momentissa maariteltyja muita sotilaskurinpitomenettelyssa tai sotilasoikeudenkayntiasioina kasi-teltavissa olevia rikoksia (epavarsinaiset sotilasrikokset). Ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lain 3 §:n maaritelmasaannoksen 5 ja 6 kohdassa saadetyn perusteella sotilasrikoksilla tarkoitettaisiin laissa varsinaisia ja epa-varsinaisia sotilasrikoksia. Kolmanneksi ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lain 89 §:ssa seka siihen liittyen lain 3 §:n 7 kohdassa ja 88, 92, 94, 113, 116 ja 176 §:ssa ja henkilotietojen kasittelysta Puolustusvoimissa an-netun lain muutettavaksi ehdotetussa 4 §:ssa ja lakiin lisattaviksi ehdotetuissa 16 a, 16 b ja 44 a §:ssa vaikutettaisiin sotilasrikoksilla kuitenkin tarkoitettavan varsinaisten ja epavarsinaisten sotilasrikosten lisaksi myos eraita Puolustusvoimien oman henkilos-tonsa muita rikoksia.

Seka nykyisen etta ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lain havainnollisuutta heikentaa myos lakien moniaineksisuus. Sotilaskurin-pitomenettelyyn kuuluvassa esitutkinnassa (ehdotetun lain 3 ja 4 luku) selvitetyt varsi-naiset ja epavarsinaiset sotilasrikokset voidaan kasitella sotilaskurinpitomenettelyssa (ehdotetun lain 5 ja 6 luku) tai sotilasoikeudenkayntiasioina tuomioistuimessa (sotilas-oikeudenkayntilaki). Sotilaskurinpitomenettelyssa tai sotilasoikeudenkayntiasioina ka-siteltavien varsinaisten ja epavarsinaisten sotilasrikosten esitutkinta voidaan toimittaa joukko-osastossa taikka Paaesikunnassa tai poliisissa. Paaesikunnassa voidaan toi-mittaa varsinaisten ja epavarsinaisten sotilasrikosten esitutkinnan lisaksi eraiden Puo-lustusvoimien oman henkilostonsa muiden rikosten esitutkinta. Nykyisessa ja ehdote-tussa laissa saadetaan myos varsinaisia ja epavarsinaisia sotilasrikoksia koskevien kurinpitorangaistusten maaraamisesta ja taytantoonpanosta (ehdotetun lain 7-1O luku) ja Paaesikunnan (sotilastiedusteluviranomaisen) tehtaviin kuuluvasta sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estamisesta ja paljastamisesta seka ehdotetussa laissa lisaksi Paaesikunnan tehtaviin kuuluvasta Puolustusvoimien oman henkilostonsa rikosten estamisesta ja paljastamisesta.

Myoskaan ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lain rakenne ei tue sen havainnollisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Ehdotetun lain 2 lukua (Paaesikunnan rikostorjunnassa noudatettavat yleiset periaatteet), 11 lukua (Paaesikunnan tehtavat rikostorjunnassa) ja 12 lukua (Paaesikunnan yleiset toimival-tuudet rikostorjunnassa) sovellettaisiin Paaesikunnan kaikkeen rikostorjuntaan eli ri-kosten estamiseen, paljastamiseen ja selvittamiseen. Ehdotetun lain 13 lukua (Salaiset tiedonhankintakeinot Paaesikunnan rikostorjunnassa) sovellettaisiin seka Puolustus-voimien oman henkilostonsa rikosten estamiseen etta sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estamiseen ja paljastamiseen.

Rikostorjuntatoimintaa seka siviili- ja sotilastiedustelutoimintaa koskeva saantelyko-konaisuus

Rikostorjuntatoimintaa seka siviili- ja sotilastiedustelutoimintaa koskevan saantelyko-konaisuuden johdonmukaisuuden nakokulmasta olisi kaikkien rikostorjuntaviranomais-ten seka siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisten tehtavia ja toimivaltuuksia perusteltua saannella rakenteellisesti ja sisallollisesti yhdenmukaisella tavalla, jollei erilaiselle saantelylle ole esimerkiksi viranomaisten valisesta tehtavien- ja toimivallanjaosta joh-tuvia erityisia syita. Myos saantelyn kehittamisen tulisi olla lahtokohtaisesti samatah-tista. Tiedonhankinnan kohteilta salassa kaytettavien tiedonhankintatoimivaltuuksien osalta on kyse rikosten selvittamista tukevia salaisia pakkokeinoja (pakkokeinolaki 10 luku, laki rikostorjunnasta Tullissa 23-41 §, laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa 4 luku seka ehdotettu laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa 92

§), rikosten estamista ja paljastamista tukevia salaisia tiedonhankintakeinoja (poliisilaki 5 luku, laki rikostorjunnasta Tullissa 3 luku, laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa 3 luku seka ehdotettu laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa 13 luku) seka siviili- ja sotilastiedustelun tiedustelumenetelmia (poliisilaki 5 a luku, laki tie-toliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa ja laki sotilastiedustelusta 4 luku) koskevasta saantelysta. Mahdollisuus kayttaa salaisia tiedonhankintakeinoja rikosten paljasta-miseksi koskee vain maanpetos- ja terrorismirikoksia (poliisilaki 5 luku 3 §) seka siviili-tiedustelun tiedustelumenetelman kayton jatkamisen yhteydessa myos valtiopetosri-koksia (poliisilaki 5 a luku 5 §). Ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustus-voimissa koskevan lain 117 §:n mukaan Paaesikunnan (sotilastiedusteluviranomaisen) mahdollisuus kayttaa salaisia tiedonhankintakeinoja rikosten paljastamiseksi koskisi vain maanpetosrikoksia.

Ehdotettu sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskeva laki sisaltaa eraita sotilastiedustelusta annetusta laista ja poliisilain siviilitiedustelua koskevasta 5 a luvusta kopioituja saantelyratkaisuja. Kyse on muun muassa mahdollisuudesta kan-nella salaista tiedonhankintaa koskevasta ilmaisukiellosta Helsingin karajaoikeudelle (ehdotetun lain 152 §:n 3 momentti) ja salaista tiedonhankintaa koskevien lupa-asioi-den keskittamisesta Helsingin karajaoikeuteen (ehdotetun lain 168 §). Vastaavat saan-telyratkaisut olisivat nahdakseni perusteltuja myos Suojelupoliisin rikosten estamis- ja paljastamistoiminnan osalta seka voisivat mahdollisesti olla ainakin joiltakin osin pe-rusteltuja myos muiden rikostorjuntaviranomaisten rikosten estamis-, paljastamis- ja selvittamistoiminnan osalta.

Suojelupoliisia ja sotilastiedusteluviranomaisia koskevan saantelyn mahdollinen eriyttaminen rikostorjuntatoimintaa koskevasta saantelysta

Pitemmalla tahtayksella yksi seka saantelyn rakenteellisen selkeyden etta saantelyn sisallon kannalta harkinnanarvoinen vaihtoehto voisi olla Suojelupoliisia ja sotilastie-dusteluviranomaisia koskevan saantelyn eriyttaminen rikostorjuntatoimintaa koske-vasta saantelysta. Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten tiedonhankintateh-tavista ja -toimivaltuuksista saadettaisiin talloin tyhjentavasti tiedustelulaeissa (nykyi-sellaan poliisilaki 5 a luku, laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa ja laki soti-lastiedustelusta). Sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevaa lakia sovellettaisiin Puolustusvoimien oman henkilostonsa rikoksiin, mutta ei sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyviin rikoksiin.

Jos Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten tiedonhankintatehtavista ja -toimi-valtuuksista saadettaisiin tyhjentavasti tiedustelulaeissa, kansallista turvallisuutta uh-kaavia rikoksia seka sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tie-dustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimin-taan liittyvia rikoksia olisi mahdollista arvioida osana Suojelupoliisin ja sotilastieduste-luviranomaisten harjoittaman siviili- ja sotilastiedustelun kohteena olevaa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa (tassa myos Suomeen kohdistuva tai Suo-men turvallisuusympariston kannalta merkityksellinen sotilaallinen toiminta seka vie-raan valtion toiminta tai muu sellainen toiminta, joka vakavasti uhkaa Suomen maan-puolustusta tai vaarantaa yhteiskunnan elintarkeita toimintoja). Nykyiset kansallista tur-vallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskeva tiedonhankinta seka kansallista tur-vallisuutta uhkaavien rikosten ja sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen koh-distuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaaranta-vaan toimintaan liittyvien rikosten estamista ja paljastamista tukeva tiedonhankinta oli-sivat talloin saman tiedonhankintatehtavien ajallisen jatkumon osia. Kansallisen turval-lisuuden suojaaminen olisi jatkumon kaikissa vaiheissa tiedonhankintatoimivaltuuksien kayton perimmaisena tarkoituksena ja tiedonhankintatoimivaltuuksia kayttamalla han-kittujen tietojen alkuperaisena kayttotarkoituksena. Tama tietojen alkuperainen kaytto-tarkoitus koskisi seka tietojen kayttamista Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviran-omaisten omassa toiminnassa etta tietojen rikostorjuntaan luovuttamista.

Nyt kasiteltava olevassa hallituksen esityksessa ja sotilastiedustelusta annettua lakia koskeneessa hallituksen esityksessa HE 203/2017 vp korostetaan sotilasvastatiedus-teluun liittyen sotilastiedusteluviranomaisten sotilastiedustelutehtavan ja rikostorjunta-tehtavan organisatorisen eriyttamisen merkitysta. Jos sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvat rikokset nahdaan osana sotilastiedustelu-viranomaisten tiedonhankinnan kohteena olevaa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa, tallaisen tiedusteluviranomaisten sisalla toteutettavan tehtavien organisatorisen eriyttamisen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus voidaan kyseen-alaistaa. Suojelupoliisin sisalla ei ole toteutettu vastaavaa siviilitiedustelutehtavan ja rikostorjuntatehtavan organisatorista eriyttamista.

Jos Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten tiedonhankintatehtavista ja -toimi-valtuuksista saadettaisiin tyhjentavasti tiedustelulaeissa, Suojelupoliisin ja sotilastie-dusteluviranomaisten tiedollisista toimivaltuuksista (oikeudesta kasitella henkilotietoja) saatamisen merkitys korostuisi entisestaan. Esimerkiksi tiedonhankintatoimivaltuuden kayton yhteydessa paljastuneista rikoksista rikostorjuntaan ilmoittamista koskevan niin kutsutun palomuurisaantelyn (nykyisellaan poliisilaki 5 a luku 44 §, laki tietoliikenne-tiedustelusta 17 § seka laki sotilastiedustelusta 79 ja 80 §) yhteydessa olisi viimeistaan talloin perusteltua kasitella erikseen toisaalta Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviran-omaisten oikeutta tai velvollisuutta ilmoittaa rikostorjuntaan estettavista tai selvitetta-vista kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten ja sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten asteelle edenneista teoista (tie-tojen alkuperainen kayttotarkoitus) seka toisaalta Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluvi-ranomaisten oikeutta tai velvollisuutta ilmoittaa rikostorjuntaan estettavista tai selvitet-tavista muista rikoksista (tietojen kayttotarkoitussidonnaisuudesta poikkeaminen). Ri-kostorjuntaan eri perusteilla luovutettavat tiedot voivat olla rikosten estamisen tai sel-vittamisen suuntaamisessa hyodynnettavia taikka rikosasiassa nayttona kaytettavia. Vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkaynnista liittyy varsinkin nayttona kaytettaviin henkilon syyllisyytta tai syyttomyytta tukeviin tietoihin. Tama koskee seka kansallista

turvallisuutta uhkaavia rikoksia ja sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen koh-distuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaaranta-vaan toimintaan liittyvia rikoksia etta muita rikoksia (ks. poliisilaki 5 a luku 44 § 6 mo-mentti, laki sotilastiedustelusta 79 § 5 momentti ja 80 § 5 momentti, esitutkintalaki 9

luku 6 § 2 momentti ja laki oikeudenkaynnista rikosasioissa 5 luku 3 § 1 momentti 9 kohta).

Edella kasitellyssa saantelyvaihtoehdossa Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviran-omaisten kansallisen turvallisuuden suojaamisen tarkoituksessa tapahtuva tiedonhan-kinta ja sen valvonta muodostaisivat yhden, varsinaisesta rikostorjunnasta ja sen val-vonnasta erillisen kokonaisuutensa. Tassa saantelyvaihtoehdossa vahenisi myos tarve tehda tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin jaljempana kasiteltavia edus-kunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtavia seka tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatoimivaltuuksia koskevia tasmennyksia ja tay-dennyksia.

Edella kasitellyn saantelyvaihtoehdon tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa olisi otet-tava huomioon myos sen mahdolliset vaikutukset viranomaisten kansainvaliseen tie-donhankinta- ja tiedonvaihtoyhteistyohon. Kyse olisi erityisesti Suojelupoliisin mahdol-lisuuksista osallistua lainvalvontaviranomaisten valiseen poliisiyhteistyohon, joka voi koskea esimerkiksi kansainvalisen terrorismin torjuntaa.

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuu-tetun tehtavat ja toimivaltuudet

Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten rikosten estamis- ja paljastamistoi-minnan valvonta

Tiedustelutoiminnan valvonnasta annettua lakia koskeneen hallituksen esityksen HE 199/2017 vp eduskuntakasittelyn yhteydessa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokun-nan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtavien piiri laajennettiin kattamaan hal-lituksen esityksessa ehdotetun siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan lisaksi myos Suoje-lupoliisin muu toiminta. Lakiin lisattiin samalla maininta siita, etta tiedusteluvalvontaval-tuutetun harjoittamaan Suojelupoliisin muun toiminnan valvontaan sovelletaan lain tie-dustelutoiminnan laillisuusvalvontaa koskevan 3 luvun saannoksia soveltuvin osin.

Nyt kasiteltavana olevassa hallituksen esityksessa ehdotetaan, etta myos sotilastie-dusteluviranomaisen sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toi-mintaan liittyvien rikosten estamis- ja paljastamistoiminta sisallytettaisiin eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtavien pii-riin. Tama tapahtuisi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 2 §:n (Tiedustelu-toiminnan ja suojelupoliisin muun toiminnan valvonta ja valvontatoimielimet) 2 ja 3 mo-menttiin tehtavilla lisayksilla. Kuten hallituksen esityksessa todetaan, tiedustelutoimin-nan valvonnasta annetun lain 2 §:n 2 momenttiin ehdotettu muutos edellyttaisi myos eduskunnan tyojarjestyksen muuttamista. Talta osin olisi kaytannossa kyse eduskun-nan tyojarjestyksen 31 b §:n (Tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtavat ja vireillepano-oikeus) 1 momentin taydentamisesta.

Kuten nyt kasiteltavana olevassa hallituksen esityksessa todetaan, nykytilassa Suoje-lupoliisin muun toiminnan kuin siviilitiedustelun valvonnassa tiedusteluvalvontavaltuu-tetun keskeiseksi tehtavaksi on kaytannossa muodostunut varsinkin salaisten tiedon-hankintakeinojen kayton seka erityisesti siviilitiedustelun ja rikosten ennalta estamisen ja paljastamisen rajapinnan valvonta. Hallituksen esityksen mukaan olisi nain ollen pe-rusteltua ulottaa tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtava kattamaan myos soti-lastiedusteluviranomaisen rikostorjunta vastaavasti kuin Suojelupoliisin osalta. Halli-tuksen esityksen mukaan tama tarkoittaisi kaytannossa rikostorjunnassa kaytettavien salaisten tiedonhankintakeinojen kayttamisen seka niilla hankittujen tietojen kayton valvontaa. Hallituksen esityksessa todetaan lisaksi, etta sotilastiedusteluviranomainen tekee myos Puolustusvoimien omia turvallisuusselvityksia ja antaa esimerkiksi lausun-toja muille viranomaisille. Hallituksen esityksen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtavaa ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa naihin tehtaviin.

Nyt kasiteltavana olevassa hallituksen esityksessa ehdotettu eduskunnan tiedustelu-valvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtavien piirin laajenta-minen olisi mielestani edella tarkoitetun kansallisen turvallisuuden suojaamiseen liitty-vien tiedonhankintatehtavien ajallisen jatkumon seka siviili- ja sotilastiedusteluviran-omaisia koskevan saantelyn yhdenmukaisuuden nakokulmasta perusteltua, eika se ai-heuttaisi tiedusteluvalvontavaltuutetulle merkittavaa lisaresurssien tarvetta.

Varsinkin jos tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin tehtaisiin ehdotetut eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta-tehtavien piirin laajentamista tarkoittavat muutokset, olisi jatkossa syyta harkita myos laissa kaytetyn ilmaisun ”Suojelupoliisin muu toiminta” tasmentamista. Eduskunnan tie-dusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtavien maarit-telyssa olisi mielestani perusteltua pitaa lahtokohtana niiden ydintehtavaansa eli siviili-ja sotilastiedustelutoiminnan valvontaan seka siihen suoranaisesti kytkeytyvan muun toiminnan valvontaan keskittymisen mahdollistamista. Tiedustelutoiminnan valvon-nasta annetun lain muutettavaksi ehdotetun 2 §:n (Tiedustelutoiminnan, suojelupoliisin muun toiminnan seka sotilastiedusteluviranomaisen suorittaman rikosten estamisen ja paljastamisen valvonta ja valvontatoimielimet) 2 ja 3 momentissa sotilastiedusteluvi-ranomaisen osalta kaytettya ilmaisua ”sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolus-tusvoimissa annetun lain 93 §:ssa tarkoitettu toiminta” vastaisi Suojelupoliisin osalta ilmaisu ”Suojelupoliisin poliisilain 5 luvussa tarkoitettu toiminta”.

Muun rikosten estamis-, paljastamis- ja selvittamistoiminnan valvonta

Nyt kasiteltavana olevassa hallituksen esityksessa ehdotetaan, etta tiedusteluvalvon-tavaltuutettu (tai eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta) ei valvoisi jatkossakaan muiden sotilasviranomaisten kuin sotilastiedusteluviranomaisten, muiden poliisiyksi-koiden kuin Suojelupoliisin eika Tullin ja Rajavartiolaitoksen salaisten tiedonhankinta-keinojen kayttoa. Sama koskisi edella mainittujen viranomaisten salaisten pakkokeino-jen kayton valvontaa. Tama olisi mielestani perusteltua. Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtavien piirin naihinkin toimintoihin laajentaminen aiheuttaisi tiedusteluval-vontavaltuutetulle merkittavan lisaresurssien tarpeen, eika valvonnan alan huomattava laajentaminen olisi riittavasti resursoitunakaan perusteltua tiedusteluvalvontavaltuute-tun harjoittaman valvonnan tarkoituksenmukaisen kohdentamisen kannalta. Tallainen valvonnan alan huomattava laajentaminen voisi hairita tiedusteluvalvontavaltuutetun mahdollisuutta keskittya ydintehtavaansa eli siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan seka siihen suoranaisesti kytkeytyvan muun toiminnan kattavaan reaaliaikaiseen valvon-taan. Siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan yksittaisten rikosten estamista, paljastamista

tai selvittamista tukevasta rikostiedustelutoiminnasta poikkeavat erityiset valvontajar-jestelyt ovat perusteltuja siviili- ja sotilastiedustelun kohteena olevan toiminnan ja koh-teena olevien henkiloiden rikostiedustelua valjemman maarittelyn seka siviili- ja soti-lastiedustelutoiminnan rikostiedustelutoimintaa laaja-alaisemman salassapidettavyy-den vuoksi.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatoimivaltuuksia koskeva saantely

Varsinkin jos tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin tehtaisiin ehdotetut eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta-tehtavien piirin laajentamista tarkoittavat muutokset, olisi jatkossa syyta harkita vahin-taankin laissa kaytetyn lain tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa koskevassa 3 lu-vussa saadettyjen tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatoimivaltuuksien ”soveltuvin osin soveltamista” koskevan ilmaisun tasmentamista ja mahdollisesti myos tiedustelu-valvontavaltuutetun valvontatoimivaltuuksia koskevan saantelyn taydentamista. Edus-kunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan valvontatoimivaltuuksien saantelyyn tiedustelu-toiminnan valvonnasta annetun lain tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa koskevassa 2 luvussa ei sen sijaan liity tallaisia tasmentamis- tai taydentamistarpeita.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien ja vaikuttamistoimivaltuuksien tasmentaminen ja taydentaminen voisi tapahtua niin, etta niihin tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 3 luvun nykyisiin saannoksiin, joissa mainitaan nimenomai-sesti tiedustelumenetelman kaytto, lisattaisiin tarvittaessa nimenomainen salaisen tie-donhankintakeinon kayttoa koskeva maininta. Tallaisia saannoksia ovat lain 7 §:n (Tehtavat) 1 kohta, 12 § (Tutkimispyynto), 14 §:n (Lasnaolo- ja puheoikeus tuomiois-tuimessa seka oikeus kannella) 1 momentti seka 15 §:n (Tiedustelumenetelman kayton keskeyttaminen tai lopettaminen) 1 ja 2 momentti. Samassa yhteydessa tulisi harkita lisaksi tiedusteluvalvontavaltuutetun antamaa tiedustelumenetelman Ua mahdollisesti myos salaisen tiedonhankintakeinon) kayton keskeyttamis- tai lopettamismaaraysta (15 § 1 momentti) koskevasta muutoksenhausta saatamista.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittamassa valvonnassa tarvittavien tietojen saan-nin varmistamiseksi olisi poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan 5 lukuun perusteltua lisata Suojelupoliisin salaisten tiedonhankintakeinojen kayttoa ja salaisen tiedonhankinnan suojaamista koskeva poliisilain siviilitiedustelua koskevan 5 a luvun 61 §:aa (Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtavat ilmoitukset) vastaava saannos ja eh-dotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissasrs koskevan lain salaisia tiedonhankintakeinoja Paaesikunnan rikostorjunnassa koskevaan 13 lukuun sotilastie-dusteluviranomaisten salaisten tiedonhankintakeinojen kayttoa ja salaisen tiedonhan-kinnan suojaamista koskeva sotilastiedustelusta annetun lain 108 §:aa (Tiedusteluval-vontavaltuutetulle tehtavat ilmoitukset) vastaava saannos. Poliisilain 5 luvun 48 §:aan (Salaista tiedonhankintaa koskeva ilmaisukielto) ja ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikos-torjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lain 152 §:aan (Salaista tiedonhankintaa kos-keva ilmaisukielto) olisi perusteltua lisata poliisilain 5 a luvun 38 §:n (llmaisukielto sivii-litiedustelussa) 5 momenttia ja sotilastiedustelusta annetun lain 95 §:n (llmaisukielto) 5 momenttia vastaavat Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten salaisten tie-donhankintakeinojen kayttoon liittyvat maininnat siita, etta ilmaisukiellon saanut saa ilmoittaa ilmaisukiellosta tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Mahdollinen tiedusteluvalvon-tavaltuutetun lasnaolo- ja puheoikeus tuomioistuimessa myos salaisia tiedonhankinta-keinoja koskevia lupa-asioita kasiteltaessa seka siihen liittyva tiedusteluvalvontaval-tuutetun oikeus kannella tuomioistuimen paatoksesta olisi huomioitava Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten salaisten tiedonhankintakeinojen kayton osalta myos

poliisilain 5 luvun 45 §:ssa (Menettely tuomioistuimessa) seka ehdotetun sotilaskurin-pitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lain 168-173 §:ssa (Menettely tuo-mioistuimessa).

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta-tehtavien piirin ulottuminen Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten rikosten estamis- ja paljastamistoimintaan tulisi huomioida poliisilain 5 luvun 63 §:n (Salaisen tiedonhankinnan valvonta) 2 momentissa ja ehdotetun sotilaskurinpitoa ja rikostorjun-taa Puolustusvoimissa koskevan lain 184 §:n (Puolustusvoimien rikostorjunnan ulkoi-nen laillisuusvalvonta) 1 momentissa Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten harjoittamasta salaisten tiedonhankintakeinojen kaytosta annettavien vuosittaisten kertomusten osalta.

Kimmo Hakonen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu